lauantai 17. joulukuuta 2016

Extra: Eemil

Muistinvirkistykseksi: Eemil on 5. sukupolven perijän Eerika Myrskyluodon pikkuveli. Eemilillä on kaksoisveli Eelis. Eemil tutustui yliopistoaikoina sokkotreffeillä Veeraan ja jo seuraavilla treffeillä pariskunta meni kihloihin.

*********


Yliopistosta valmistuttuaan Eemil osti Poukamasta sievän pienen rantatalon. Hän onkin naapuruston esimmäinen ja ainoa rantatalon omistaja, sillä Poukamassa ei ole kuin kolme rantatonttia, joista kaksi muuta ovat yhteisötontteja.




Saman katon alle muutti kihlattu Veera, joka toi mukanaan hulppeat 18 000 simoleonia, ja taloa saatiin jo ihan kivasti sisustettua.



Veeran ulkonäkö ei kaivannut suurta muutosta, mutta vaihdoin hänelle hiukan erilaisen kampauksen.  Joku saattaa ehkä  vielä muistaa, että kampaus on aiemmin nähty legacyn kantaäidillä Annilla. Pelissäni on melko rajallisesti ladattuja hiuksia, joten kierrätän samoja kampauksia ihan surutta useammalla simillä.




Vihkivalat vannottin pienimuotoisesti omassa kotirannassa.



Veera on romanttiikkatavoitteinen sim ja pariskunta viettikin tiiviisti aikaa vällyjen välissä.




Petipuuhailulla oli seurauksensa ja tuota pikaa pariskunnan esikoinen alkoi ilmoitella tulostaan. Eemil on tulevasta isyydestään haltioissaan.





Synnytyksen aika koitti ja maailmaan saapui punatukkainen, harmaasilmäinen tyttövauva. Tulokas sai nimen Felicia.




Felician syntymä oli romantiikkatavoitteiselle Veeralle valitettavan rankka kokemus ja hän sai synnytyksen jälkeisen hermoromahduksen. Onneksi tohtorisetä sai naisen takaisin jaloilleen.



Veera toipui järkytyksestään, mutta hän ei edelleenkään suoranaisesti nauttinut Felicia-vauvastaan.



Onneksi pienellä tytöllä oli rakastava isä Eemil sekä ylpeä Katri-mummu, joka kävi tutustumassa tuoreimpaan lapsenlapseensa.





Felician hoitaminen jäi pääasiassa Eemilin vastuulle, mutta hän selviytyi roolistaan erinomaisesti ja Felicia oli hyvin tyytyväinen vauva.



Eemilin hoitaessa vauvaa, Veera keskittyi löysäilyuraansa. Hänen elämäntoiveenaan on ammattimaisen juhlavieraan titteli.




Felician vauvavuosi vierähti ja hänestä kasvoi söpö taaperotyttö.




Oma kotiranta oli taaperoikäiselle kuin jättimäinen hiekkalaatikko, joskin tyttö keskittyi vielä enemmän hiekan syömiseen, kuin hiekkalinnojen rakenteluun.



Nyt kun Felicia teki jo muutakin, kuin söi, nukkui ja kakkasi, Veerakin jaksoi viettää hiukan enemmän aikaa tyttärensä kanssa.




Eemilkin saattoi keskittyä välillä uraansa. Hänen elämäntoiveenaan on peliuran huipulle pääseminen.



Urasta huolimatta Felicia oli kuitenkin edelleen Eemilin elämän keskipiste.




Talvi saapui Poukamaan, ja Felicia jätti taaperoajat taakseen.



Mitä isommaksi Felicia kasvoi, sitä enemmän hän alkoi näyttää äidiltään. Hänestä oli selvästi varttumassa kaunotar.


Eemilin peliura eteni tasaiseen tahtiin.



Eemil oli edelleen täysin hullaantunut vaimoonsa, johon oli aikoinaan rakastunut jo ensimmäisillä treffeillä.




Valitettavasti Veera ei päässyt eroon romantiikkasimin luonteestaan ja hän oli alkanut viihtyä epäilyttävän hyvin tummahipiäisen ystävänsä Atron seurassa. Toistaiseksi kaksikon flirttiä oli kuitenkin todistamassa vain pingviini (joka toki oitis juorusi asiasta lumiukolle...)



Felicia aloitti koulunkäynnin ja läksyjen teossa auttoi tietysti Eemil.




Toisinaan Felicia leikki nukeillaan melko aggressiivisen oloisia leikkejä. Kenties tämä oli hänen tapansa käsitellä ongelmallista äiti-suhdettaan...




Veera puolestaan tuntui ajattelevan kaikkea muuta paitsi tytärtään, saati puolisoaan. Hänen ja Atron suhde oli edennyt kevyestä flirtistä paljon fyysisemmälle tasolle.



Eemil oli päässyt hyvään vauhtiin urallaan ja oli täysin autuaan tietämätön siitä, mitä hänen vaimonsa puuhasi sillä aikaa, kun mies oli töissä ja tytär koulussa...




Erään kerran Veera ja Atro olivat läheisissä tunnelmissa kaupungin yöelämässä, kun paikalle osui anoppi!




 Katri seurasi kaksikkoa ulos ja antoi molempien kuulla kunniansa. Veeran onneksi hyvin pian tämän jälkeen Katri kuoli vanhuuteen, joten hänen salarakkaansa pysyi edelleen Eemililtä salassa.




Elämä jatkui entiseen malliin ja salasuhteestaan huolimatta Veera ehti käydä töissäkin ja eteni kohti elämäntoivettaan. Erään työpäivän jälkeen Veera tajusi kuitenkin järkytyksekseen olevansa jälleen raskaana!





Hyväuskoisen tietämätön Eemil ei olisi voinut olla onnellisempi. Ura eteni mukavasti, Felicia menestyi erinomaisesti koulussa ja pian perheeseen syntyisi toinen lapsikin!



Samana iltana, kun Veeran synnytys käynnistyi, Eemil tuli töistä kotiin jälleen uusi ylennys taskussaan.




Synnytys ei tälläkään kertaa ollut Veeralle kovin helppo. Eemil kuitenkin taisi yllättyä enemmän vastasyntyneen ihonväristä...



Tumma poikavauva sai nimen Fabio.



Eemil tuntui todellakin olevan hieman hämmentynyt "poikansa" ulkonäöstä, mutta toisaalta isoisoisä Konrad oli tummaihoinen, joten ehkä ihonväri periytyi sieltä...



Poukamassa elettiin kevätkesää, ja perheen varat olivat karttuneet niin paljon, että pihamaata saatiin jo hiukan maisemoitua.




Fellicia varttui teinitytöksi ja valitsi elämälleen suosiotavoitteen. Hän pitää luovista ja karismaattisista simeistä, mutta inhoaa urheilullisia tyyppejä.



Feliciasta kasvoi kuvankaunis teinityttö, hän on todellakin perinyt vanhempiensa parhaat piirteet.




Pikkuinen Fabiokin kasvoi ja Veeralle alkoi olla selvää, kuka lapsen biologinen isä on. Poikahan oli kuin minikokoinen kopio Atrosta.



Felicia toi eräänä päivänä koulusta mukanaan varsin komean vaaletukkaisen teinipojan nimeltä Pirkka. Kaksikko tuntui viihtyvän toistensa seurassa.



Veera puolestaan toi eräänä päivänä Atron tapaamaan esimmäisen kerran poikaansa.




Valitettavasti juuri samana päivänä Eemil sattui saamaan jälleen ylennyksen ja tuli töistä kotiin odotettua aiemmin. Veera jäi rysän päältä kiinni.





Tilanteesta seurasi raivokas riita.




Riidan päätteeksi Eemil käski vaimonsa pakata tavaransa ja lähteä. Avioliitto oli ohi. 



Veera muutti pois ja mukana muutti myös pikku Fabio. Pian tämän jälkeen Veera avioitui Atron kanssa ja Fabio sai elää lapsuutensa ehjässä perheessä.




Felicia sen sijaan oli täysin murtunut vanhempiensa avioerosta. Onneksi tukena ja turvana oli Pirkka.




Elämä jatkui ja kesä kääntyi syksyyn. Felicia ja Pirkka viettivät lähes kaiken vapaa-ajan yhdessä.





Pikkuhiljaa ystävyys muuttui rakkaudeksi.




Rakkauteen pahasti pettynyt Eemil ei Veeran jälkeen ottanut enää rinnalleen uutta puolisoa. Hän ja Felicia eivät kuitenkaan pitkään asuneet aivan kaksistaan, sillä taloon muutti koira Basti.




Eemil hoiti edelleen isän tehtävänsä erinomaisesti ja järjesti Felicialle paikan yksityiskoulusta.



Felicia oli myös saanut työpaikan lakiuralta ja saavutti teiniuran huipun.



Ensilumi satoi Poukamaan ja vaikka elämä oli nyt kaikin puolin mallillaan, toisinaan Felicia istuskeli rannalla hyiselle merelle tujoitellen ja elämäänsä miettien.



Eräänä päivänä hän sitten teki päätöksensä. Oli aika ottaa etäisyyttä Poukamaan ja lähteä yliopistoon opiskelemaan.



Eemil ikääntyi ja hiukset harmaantuivat. Hän oli kuitenkin edelleen varsin komea mies. Hänellä olikin Veeran jälkeen satunnaisia naisseuralaisia mutta ei enää koskaan yhtään vakavaa suhdetta.




Yliopistolla Feliciasta varttui juuri niin kaunis nainen, kun odottaa saattoikin. Hän oli innostunut lakiurastaan ja päätti opiskella valtio-oppia.



Myös Pirkka oli muuttanut ylipistokampukselle ja eräänä päivänä hän kosi Feliciaa.



Yliopiston jälkeen Felicia ja Pirkka muuttivat takaisin Poukamaan Eemilin luo.



Vihkivalat vannottiin rantamaisemissa.



Eemil saavutti peliuransa huipun ja toteutti samalla elämäntoiveensa.




Eemil päätti, että oli aika luovuttaa rantatalo kokonaan Felicialle ja niinpä hän pakkasi tavaransa ja muutti viihtyisään vanhainkotiin eläkepäiviään viettämään.




Basti jäi asustamaan Felician luokse, eikä näyttänyt olevan asiasta pahoillaan.



Felician ja Pirkan avioliitto on onnellinen ja pariskunta odottaa parhaillaan esikoistaan. Hiukan rikkonaisesta lapsuudesta huolimatta Felician elämä näyttäisi siis ottaneen onnellisen suunnan.

************

Tällaista draamaa Eemilin elämässä. Tavoistani poiketen, koitin kirjoittaa tämän extran vähän tarinamaisempaan tyyliin. Toivottavasti joku edes jaksoi lukea loppuun asti :D Kuvia oli yli sata! Seuraavassa extrassa vuorossa Eevi, hänen elämänsä on ollut huomattavasti seesteisempää kuin rakkaudessa kovan kolhun saaneen veljensä.

7 kommenttia:

  1. Jälleen mukaansatempaava osa ja en voi lakata ihmettelemästä näiden kuvien laatua ja ihania värejä! Rantatalo on aika kiva idea, pitäisi omaankin peliin rakentaa sellainen. Eikä sims-draamaa voi olla ikinä liikaa ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rantatalot on kivoja, mutta minusta ne on vähän tympeitä koska rantatontit ovat yleensä aina rinnetontteja. Löysin kerran netistä tutoriaalin jolla rantatontin voi muuttaa tasaisemmaksi, mutta en vielä ole saanut sitä toimimaan käytännössä :p

      Poista
    2. Siis tympeitä rakentaa, piti kirjoittamani. Olen hirveän huono rakentamaan rinnetaloja :p

      Poista
  2. Oon seurannut lc:täsi jo jonkin aikaa ja tykkään tosi paljon! :) Itseasiassa ainoa simstarina jota jaksan tällä hetkellä seurata! Ja kivaa vaihtelua välillä tämä tarinamaisuuskin ja pieni draama :) Simisi ovat kivannäköisiä eivätkä ole samasta muotista vaan persoonallisia! Jatkoa ootellen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Jatkoa on tulossa kyllä, vielä yksi extra (Eevi) ja sitten päästään 6. sukupolven pariin. Ekaan osaan on jo kuvat otettuna ja pyrin saamaan sen julkaistua tammikuussa.

      Poista
  3. Oi että, näitä on aina niin ihana lukea! Nätit simit ja talot. Veerahan se nyt myrkyn lykkäs! Ehkä ero oli tuossa tilanteessa parempi ratkaisu. Onneksi Felicia ja Pirkka saivat sentään onnellisen loppunsa.

    P.S. Elinorin & Mariannen tarinassa 7. osa! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuh, mun simien avioliiton on 99.9% onnellisia joten ajattelin, että välillä voisi keksiä jotain muutakin :D Oikeastaan juonikuvio syntyi ihan sattumalta, Veeralle sattui tulemaan toiveeksi "kaksi rakastettua yhtä aikaa" ja siitä se ajatus sitten lähti ;D

      Poista